Kaverit ovat kiireisiä, siksi mun lauantai on kulunut rauhallisissa merkeissä omia juttuja touhuillen. Se ei ole kuitenkaan haitannut lainkaan. Tällaisina päivinä sitä vain tajuaa, kuinka ei se oma seura niin huonoa ole. On tärkeä olla myös itsensä paras kaveri. Mulla on juuri siksi ollut ihan hillittömän ihana päivä. Olen saanut paljon aikaiseksi ja silti rentoutunut. Istuin Starbucksissa piparkakkulattea siemailemassa ja lukemassa Giovanna Fletcherin Billy and me -kirjaa, joka on muuten munlaiselle romantikkohöperölle täydellinen.
Viimeiset puuttuvat joululahjatkin sain hankittua enkä ole stressannut hetkeäkään joulun takia. Oma mieli on ollut tyyni ja rauhallinen kuin jäätynyt järvi. Helsingin keskusta oli sen sijaan kuin muurahaispesä. Ihmisten kasvoilta näkyi stressi ja paniikki siitä, että aatto on viikon päästä. (Mun ainoa paniikin aihe on se, että joulun aika loppuu kohta!!!) Kaikilla oli kasseja ja pusseja, hirveä hoppu ja kyynerpäät edellä ryvettiin ihmisjoukkojen läpi. Mä olin silti kaiken kuhinan keskellä niin rauhassa ja rentoutunut.
Toivottavasti osaan olla samanlainen joskus tulevaisuudessa, kun itse juoksen lapsieni, työkavereiden, ystävien ja perheen lahjojen perässä. En usko, että hätää on, mutta no... paha vielä sanoa.
PS. 7 yötä jouluun! Ja yli huomenna tulossa DIY lahjoista postaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti