2/29/2016

BYE WINTER VACAY

Kerranhan neljässä vuodessa sitä saa postata 29. helmikuuta! Mun osalta tässä on viimeinen katsaus helmikuuhun ja talveen, sillä huomenna on edessä maaliskuu ja kevät. Oon ihan hirmu innoissani ja vieläpä hiihtolomalla hyvin levännyt. Eli täysin valmis kevään kiireisiin! Lomaviikkoon mahtui paljon. Nautin ihanista aamupaloista joka aamu, ystävien seurasta, leffassa käymisestä, luin taas If I Stayn, kuvasin uusia videoita, treenasin joka päivä, kävin yksin pyörähtämässä Kiasmassa, unelmoin nettikaupoissa kevään uusista muotituulista ja tein rästiin jääneitä koulujuttuja. Kirsikkana kakun päälle: päätin hiihtoloman kaverin yllätyssynttäreillä Vapianossa.
Onnistuin muuten kehittelemään oman terveellisen keksiohjeen, jotka maistuvat ihan samalta kuin aikaisemmin tekemäni rasvaiset ja epäterveelliset Amerikan browniet.  Herkuttelin siis hyvällä omalla tunnolla. Youtubereita rakastavana ihmisenä yllätyin iloisesti Tyler Oakleyn Snervous dokkarista, jonka löysin Netflixistä. En hirveästi hänen videoitaan ole katsonut, mutta tuosta pääsin jotenkin sisälle Tylerin maailmaan ja ehkä kurkkaan nyt paremmin hänen kanavalleen. Zoella ja ystäväni Emmy innostivat mut kokeilemaan yhtä sovellusta ja voin paljastaa, että video sitä koskien on tulossa YouTube kanavalleni tulevana sunnuntaina.. (Vink vink! Vika kuka on siitä screenshot!)

Hiihtoloma tuli tosi hyvään saumaan. Olo on paljon energisempi ja päivät tuntuu entistä valoisammilta. Kevät sisustuskin on lähes valmis! Yhä on viileää, mutta kyllä tämä tästä. Kevät, olen valmis ja tule. 

2/27/2016

AMMATTILAISET

Me ollaan erottamaton nelikko.

Ammattilaiset. Eve, Julu, Vilma ja Emmy.

Mulla ei varsinaisesti pienenä ollut koskaan oikeaa parasta ystävää ja muutenkaan kunnon kavereita. Olin vähän hylkiö, mua ei haluttu leikkeihin ja ala-asteen kestin kiusaamista. En hae sääliä. Nuo ovat faktoja, joita en muuttaisi vaikka voisin. Ne ovat tuoneet mut tähän hetkeen. Nyt mulla on reilusti enemmän hyviä kavereita kuin kuukaudessa on päiviä, ympäri Suomea ja ulkomailla. Nykyään on ajasta puutetta, jotta ehdin nähdä ja jutella kaikkien kanssa! Mutta oli niitä sata tai ei, tärkeintä mulle on, että mulla on nyt kolme parasta ystävää, jotka värittävät mun viikkoja ja jotka ovat niin mielettömän rakkaita, joille voin kertoa kaiken ja joille voisin luottaa kaiken.

Kun asiat eivät olleet näin, mä olin silti positiivinen ja yritin etsiä ihmisiä, jotka mua ymmärtää. Olin paljon poikien kanssa ja kuuntelin enemmän Taylor Swiftiä kuin oli saliittua. En ollut varsinaisesti epäonnellinen tai ypöyksinäinen. Toki oli niitäkin aikoja, että asiat olivat nurin, mutta silloin mä sulkeuduin kotona koneen ääreen ja roolipelasin goSupermodelissa ja kirjoittelin hoitotarinoita virtuaalihoitola Lastentarha Mansikkaan. Ja löysin ystäviä. Internetistä. Silloin ihmisille nettikaverit olivat nettikavereita. Mä tein niistä itselleni oikeita ystäviä.

Tapasin Emmyn ja Even melkein seitsemän vuotta sitten japanitapahtumassa, Tsukiconissa, ja Julun tapaamisesta Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset part 2 lippujonossa on kohta viisi vuotta. Joidenkin mun synttärijuhlien jälkeen alettiin hengailemaan nelistään ja jossakin vaiheessa - kiitos Nälkäpelien - nimettiin porukkamme Ammattilaisiksi. Ollaan käyty kymmeniä kertoja leffoissa, yökyläilty vähintään kerran kuussa, kiistelty ja väitelty tästä ja tuosta, käyty Amsterdamissa, tanssittu Taylorin keikalla, pilaitu toistemme Facebookeilla, päivitelty kaikki ilot ja murheet toisillemme Whatsupissa ja insideläppiä on enemmän kuin oikeaa asiaa. Me ei olla koskaan riidelty. Ymmärretään, jos jokin on toisella vinossa ja vaikkei joka viikko ehdittäis nähdä.. jutellaan sitäkin enemmän ryhmächatissä.

Viime viikon perjantaina Eve lähti melkein vuoden kestävään vaihtoon Costa Ricaan. Ennen Even lähtöä pidettiin Ystävänpäivänä yökylä ja pohdittiin, että about vuosi niin yökyläillään taas Ammattilaisina yhdessä. Ei sitä siinä vaiheessa ymmärrä enkä mä tajua sitä vieläkään. Nyt Eve on maailman toisella puolella, mä taistelen ensimmäisen lukiovuoden viimeisten kurssien kanssa, Julu lukee ylppäreihin ja Emmy tekee töitä ja pohtii mihin hakee opiskelemaan. Me ollaan tosi erilaisissa elämän vaiheissa, mutta silti tosi samalla viivalla. Mulla on myös jo valmiiksi ikävä Eveä ja kunnon Ammattilaisyökyliä, mutta ne molemmat tulee takaisin. 

Even vaihtariseikkailuja Costa Ricassa voi seurata täällä: suomi ➢ costa rica

2/25/2016

IKEA ADVENTURE

"16-vuotias sisustamista ja astioita rakastava tyttö ei ole koskaan käynyt IKEASSA niin, että muistaisi siitä jotakin muuta kuin unelmat leikkipaikasta? MITÄ?!" Näitä kommentteja mä olen todella pitkään kuullu ja nyt oli aika korjata asia. Mun tämän vuoden bucketlistiinkin lopulta kirjoitin, että reissu Ikeaan on pakko tehdä. En halunnut tehdä sitä yksin, joten Julu lähti mukaani ja vietettiin tosi hauskat muutama tuntia Espoon Ikeassa. Totta kai Julu halusi tarjota mulle kunnon Ikea kokemuksen, joten makoiltiin mukavilla sängyillä, unelmoitiin walk-in vaatekaapeista, syötiin Ikean lihapulla-annokset sekä pehmikset sekä mä ostin mukaani kevään sisustusjuttuja.
Vaikken ole lähimaillakaan vielä muuttamassa mihinkään perheeni luota, niin unelmoin jo omasta kämpästä ja pohdin minkälainen se olisi. Jululla muutto on todennäköisesti ensi syksynä ihan oikea juttu, joten tavallaan me oltiin tekemässä jo valmiiksi vähän oikeaa researchia syksyä varten!
Hauskaa oli, haluan sieltä kaiken ja nyt voin sanoa, että "kyllä, olen oikeasti käynyt Ikeassa!"

PS. Älä kysy, miksi tämä oli niin iso juttu. Mä en nimittäin osaa vastata.. Haha!

2/22/2016

PENKKAREITA JA WANHOJA

Kiitos kolmesta ensimmäisestä kuvasta muutamalle meidän lukiolaiselle, jotka viitsivät kuviaan kanssani jakaa!

Viime viikon aikana olen ehtinyt nähdä: karkin satavan ihmisten päälle kuin konfetti, tyttöjen pyörivän sateenkaaren väreissä, korkokenkiä ja tanssitossuja, onnellisia kasvoja, prinsessoja, prinssejä, eläimiä koulun käytävillä.. Kallion tyyliin sekä Penkkarit että Wanhojen tanssit olivat bilettä ja loistoa. Kaikki olivat juhlatuulella, abeja kannettiin aulasta rekkoihin kuten perinteisiin kuuluu (ja oli muuten habat vähän kipeät sen jälkeen) ja Suvilahdessa sijaitseva Kattilahalli täyttyi meidän kakkosista upeissa tamineissaan. Itse siinä mekkojen ja smokkien lomassa pohdin innokkaana, että ensi vuonna tuolla olen minä. (Pakko myöntää, että olen jo pohtinut mekkoa ja sitäkin enemmän mistä tanssipari löytyy..) Kahden vuoden päästä se olen minä siellä kuorma-auton lavalla heittämässä karkkia. Onneksi siihen on vielä aikaa. Nyt oli ihana nauttia näistä päivistä muiden onnea ihastellen. ❤︎

Kiitos upeista Wanhoista upeat kakkoset ja riemukkaista penkkareista rakkaat, pöhköt abit! Hyvää lukulomaa teille!

2/17/2016

ELIITTI KALLIOKÄMPPÄ

Tämä viikko on ollut vuoristorataa ja normaalia lyhyempiä koulupäiviä, mutta silti täynnä tekemistä ja kiirettä ihan pieneen ahdistukseen ja stressiin asti. Olen silti ehtinyt tekemään ihania juttuja, näkemään ystäviä ja ihanan leffan (menkää katsomaan How To Be Single!!), ottamaan hyvän selfien keskellä yötä ja esimerkiksi tänään kokemaan erään parhaan ystäväni siskon täydellisen yksiökämpän Kalliossa aivan mun kouluni nurkilla.
Kun yksiö ei olekkaan keittiökomeron kokoinen loukku vaan tilava, kaunis, valoisa ja vieläpä Kalliossa, jossa asunnot on kalliita, niin eihän siinä muuta voi kuin ihmetellä ja ihastella ensimmäiset 15 minuuttia ennen kuin istuu pöydän ääreen syömään. Julun sisko lähti pariksi päiväksi Amsterdamiin, jolloin Julu hetkeksi meni asustamaan siskolle ja käytiin tänään Emmyn, Even ja mun voimin siellä kylässä. Viimeistä kertaa meidän "Ammattilaisporukalla" ennen kuin Eve pakenee Suomen kylmyyttä ja ruisleipää trooppiseen Costa Ricaan vuodeksi.
Koulujuttuja riittää loputtomuuksiin asti, mutta onneksi on abit ja kakkoset.
Loppuviikko (ennen hiihtolomaa, jolloin en hiihdä) menee penkkareita ja abien hulluttelua sekä kakkosten Wanhojen Tansseja seuratessa. Ja jos rehellisiä ollaan.. Ei herääminen aamuisin haittaa vaikka väsyttäisi, koska päivät on valoisia. Koulussakin jo ehdin tuntea auringon lämmön niskassa äikäntunnilla ja ei ole pimeää, kun lähden kotiin.

Mua hymyilyttää joka päivänä, vaikka olisi kiire ja stressi. Ajattelen vain, että kyllä mä jaksan. Ja jaksankin.

2/11/2016

THE BEST CARROT CAKE

Kiitos porkkanakakun leipomisideasta naamakirjaan, FB Kokit ryhmälle! Paras päätökseni vähään aikaan! Kyseisessä ryhmässä näen joka päivä ihania kuvia leipomuksista ja herkullisista annoksista, porukka on tosi mukavaa ja inspiraationi leipomiseen on taas level 100.
Pari viikkoa sitten kaikki leipoivat toistensa innoittamina porkkanakakkuja ja -piirakoita. Porkkanakakku on mun all-time-favorite kakkuni ja tajusin, etten ollut koskaan leiponut sellaista. Koska mulla eilen aikaa tämä pieni must-do toteuttaa, niin hillittömän YouTube maratonin tai läksyjen sijaan lähdin leipomaan. Ja sain taiottua jauhoista, voista ja sokerista parhaan porkkanakakun, jota koskaan olen maistanut. Kakusta oli mehevä, tuorejuustokuorrutteesta juuri sopivan paksu ja kauniin kiiltävä. Siitä ei ainoastaan tullut kaunis! Meidän kotona kaikille maistui paremmin kuin hyvin. Mun isäni, joka harvoin kehuu ruokia, oli aivan myyty ja analysoi kakun kaikki osaset ja kehui moneen kertaan. Isältä kehut ovat harvinaisia, joten oletan, että onnistuin tässä kakussa oikeasti.

Torstai on toivoa täynnä, kun saa palan kakkua ja kaakaomukin kylmiä käsiä lämmittämään! ❤︎
PS. Reseptiä pyydettiin ja se löytyy tästä alta! Olkaa hyvät ja kertokaa, jos kokeilette!

2/09/2016

KOEVIIKKONI KUVINA

Sunnuntaina pidin kokeisiin lukemisesta reilusti taikoa ja menin yllärinä Even sukulaisläksiäisiin. Tarjolla oli ihanaa bataattikookoskeittoa, Even äidin tekemiä herkkuja ja kaakaota! / Keskiviikkona palkitona matikankokeesta selvinneelle.. Brooklyn Cafén ihana piparminttukaakao ihanassa seurassa. / "Better an oops than a what if".. tällaset fiilikset sitten siitä matikankokeesta, jonka tulokset sain jo tietää ja tuli vahva oops tällä kertaa. / Muistelin myös viime viikolla parin vuoden takaista Lontoon reissua. ❤︎

Sain vihdoin aikaiseksi tehdä 1000 Squat Challengen, josta viime postauksessa puhuinkin ja jalat tärisivät kyllä kyykyistä että onnesta! / Vielä toinen herkullinen kuva mun keskiviikon kaakaosta. Huom! Kyllä, söin myös kuvan keksin. / Blogilatesin #powergirlcrush kuvahaasteeseen star side plank, koska ei koeviikkoa voi istua vain paikallaan. / Kallion ikkunoiden maisemat.. Auringonnousut ja -laskut on kaikkien Instagramien suosikkeja. ❤︎

Laskiaissunnuntain kunniaksi leivoin kasan pullia lauantai-iltana porukoille ja ne upposivat Melodiefestivalenia katsellessa. / Balettitunnit ovat pitäeneet mut kiireisenä, kun koekirjat eivät ole. On venytelty, treenattu, tanssittu kyllä kaikki lihakset kipeiksi. / Viimeisen kokeen jälkeen voi hengittää taas, huh! / Parasta koeviikoissa on se, että koulusta pääsee kokeen tehtyään. Eli olen ollut ennen kahtatoista kotona joka päivä ja syönyt ihania lounaita ja katsonut Netflixistä ja YouTubesta kaikkea ennen kirjoihin uppoutumista. ❤︎

PS. Vaikkei yhdessäkään kuvassa näy yhtäkään koulukirjaa niin kyllä täällä on opiskeltu.. Nuo kirjat eivät olet kuvauksellisimpia kohteita, joten en tuhlaa muistikorttia niihin, heh! Nyt kohti neljättä jaksoa, uusia haasteita ja pikku hiljaa kevättä, vai mitä? Ihanaa viikonalkua ja hyvää Pancake Dayta!  Stay positive! Chins up, smiles on! ❀

2/06/2016

1000 SQUAT CHALLENGE

Haastan juuri sinut tekemään tämän haasteen! En väitä, että se olisi helppoa, mutta sä pystyt mihin vain! Vahva mielia ja You can do it!
Tee Blogilatesin 1000 Squat Challenge: ☑︎

DO! DID! DONE! Yksi vuoden 2016 Bucketlistin asioista on nyt tehty ja purkissa. Jalat tuntuvat hatarilta eivätkä halua kyykätä, mutta fiilis on mahtava ja voittamaton. Tämän haasteen toteuttamisesta olen haaveillut reilusti yli vuoden, mutta olin pitkään sitä mieltä, että olen liian heikko enkä pystyisi tekemään tätä loppuun asti. Tämän vuoden alkaessa olin toista mieltä. Olin niin varma, että nyt olisi se vuosi, kun todella ylitän itseni ja yksi must-do oli tehdä suosikki fitness youtuberini Blogilatesin eli Cassey Hon hullu ja 45 minuutin pituinen 1000 Squat Challenge.

Idea on helppo, mutta toteutus vaatii lihavoiman lisäksi tahtoa ja mielenvoimaa. Videolle on koottu kymmenen eli squat -liikettä (eli suomalaisittain kyykkyä) ja jokaista noista tehdään sata. 10 x 100 = 1000. Siitä se syntyy! Cassey tekee videolla sun kanssa jokaisen kyykkäyksen ja laskee ne eli itse voi vain laittaa mielensä ja ajatuksensa siihen, että tekee squatit Casseyn kanssa samaan aikaan. Hommaa helpottaa se, että Cassey höpöttää tapansa mukaan niitä näitä ja kärsii kanssasi. Kuten sanottu, kaverin kanssa treenaaminen on hauskempaa ja tässäkään et ole yksin!

Baletin takia mulla on 11-vuotiaasta asti jalkalihakset olleet aina pääosassa. Niitä tulee baletissa treenattua koko ajan vaikkei sitä ajattelisi. Siksi tämä haaste ei ollut aivan mahdoton. Ensimmäiset sata squatia onnistui hienosti ja toiset sata samalla rataa. Seuraavat kaksi liikettä olivat tosi erilaisia, joten niistä löytyi omat haasteensa. En kuitenkaan ollut vielä kovin väsynyt. Viides squat liike oli plie squat, joka tuntui tauolta edellisiin neljään verrattuna. Muut liikkeet olivat rutistaneet pakara- ja reisilihaksia, mutta plie squat -liike osuu sisäreisiin. Se taisi olla kahdeksas liike, jossa piti kyykätä yhdellä jalalla ja siinä vaiheessa pystyssä pysyminen.. no, oli hankalampaa. Kaikki sujui ihan hienosti, kunnes päästiin viimeiseen liikkeeseen, joka erosi aikaisemmista yhdeksästä. Roll over squat on tosi kiva, jos niitä ennen ei ole tehnyt 900 kyykkäystä. Puolessa välissä roll over squat maratonia meinasi epätoivo iskeä, mutta selvisin loppuun asti ja itkin ihan hillittömästi onnesta. Niin onnellinen ja tyytyväinen fiilis oli siinä vaiheessa!

En tiedä miltä jalat tuntuu huomenna, mutta nyt olo ei ole hassumpi. Tämä ei todellakaan ollut niin paha kuin luulin, mutta vaati kyllä itsensä puskemista eteenpäin. Olen ihan mielettömän ylpeä itsestäni. Viime vuonna yksi saavutukseni oli 1000 Abs Challenge, joka sekin oli iso juttu, mutta tämä tuntui isommalta. Tämän haasteen suorittaminen oli mulle ehdottomasti tärkeämpää! Yksi pitkäaikainen unelmani on täytetty! Kyllä itsensä haastaminen ja itsensä ylittäminen ovat ihan parhaita fiiliksiä maailmassa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. #voittajafiilis ❤︎

Jos yhtään alkoi kiinnostamaan niin kokeile! Mä haastan sut kokeilemaan! Hyvällä peruskunnolla ja terveillä polvilla tästä pitäisi selvitä. Venyttele ja lämmittele hyvin ennen tätä kunnianhimoista tuhannen kyykyn haastetta, syö jotta jaksat ja päätä, että pystyt ja pääset loppuun asti. Jos on pakko pitää tauko, pidä se ja jatka, kun olet valmis! Kunhan yrität. Ja jos vähän epäilyttää niin kokeile Casseyn muita treenejä! Voin sanoa, että esimerkiksi Call Me Maybe Squat Challenge on melkein yhtä paha kuin tämä vaikka se kestääkin vain vähän yli 3 minuutin verran..

Upeaa ja mahtavaa lauantaita kaikille! ❤︎

2/03/2016

HELMIKUUSSA..


... pysyttelen parhaani mukaan terveenä ja syön vitamiineja.
... leivon vlogaaja Tanya Burrin ohjeella suklaakeksejä.
... aijon juhlia brittien Pancake Dayta eli pannukkaku päivää.


... lakkaan kynteni ihanasti Ystävänpäivää ajatellen.
... unelmoin rakkaudesta ja katselen romanttisia hömppäleffoja.
... katson perinteisesti The Valentine's Dayn Ystävänpäivänä.
... ilahdutan ystävää leipomuksilla tai vaikka kaakaolla.


... lepäilen ja lataan akkuja hiihtolomalla.
... haastan vihdoin itseni tekemään 1000 Squat Challengen.
... luen uudestaan (varmaan 6:tta kertaa) lempparikirjani If I Stay.
... toteutan oman kunnon pamper night session päästä varpaisiin.


... mietin oikeasti, mihin kaikkeen rahaa kuluu.
... en osta mitään vaatteita/meikkejä/tavaroita.
... opiskelen ahkerasti, mutta muistan myös levätä.

Mitä sinä aijot tehdä helmikuussa? Toteuttaa pitkäaikaisen unelman? Rentoutua hiihtolomalla? Do it!