6/30/2016

S T O C K H O L M

Elämäni maailmanmatkaajana jatkukoon! Maanantai sujui tosiaan Tallinnassa (kuten tässä postauksessa kerroin), mutta perjantaina suuntasin jo taas muille maille eli meren yli toiseen suuntaan, ihanaan Tukholmaan.
Veljeni voitti lätkässä reiluna joukkuekaverina risteilyn Siljalle. Varattiin se viime tingassa juhannusviikonlopulle, joten juhannus sujui perheen kanssa merellisissä tunnelmissa. Mä päätin ottaa rennosti. En stressannut kuvaamisesta enkä odottanut ihmeitä. Odotin vain aurinkoa ja merta. Luin paljon, söin ihania ruokia, kävelin kannella ja tanssin kun siltä tuntui. Laivalla se on parasta. Jossakin vaiheessa tulee aina vähän tylsää ja silloin sitä vain on.
Tukholmassa kaupat olivat lauantaina kiinni, joten käveltiin vain pari tuntia keskustassa ennen kuin lähdettiin takaisin laivalle. Iltapäivä sujui kannella aurinkoa ottaen ja kävin hemmottelemassa itseäni  pienen kylpyläosaston porealtaissa ja älyttömän hyvässä saunassa. Löysin vahingossa unelmieni käsilaukun ja kalliista hintalapusta huolimatta kannoin sen kotiin (vanhempani halusivat maksaa vapaaehtoisesti?!). Kerrankin tuntui siltä, että mielikin sai hengähtää.

Viime vuonna jussi tuli vietettyä Amsterdamissa, nyt Tukholmassa.. Missäköhän ensi vuonna?

6/26/2016

T A L L I N N

Tallinna on mielettömän kaunis kaupunki. Hassua, kuinka niin lähellä on niin erilaista. En ennen tämän viikon maanantaita ollut käynyt Tallinnassa aikaisemmin (elämäni Matti Myöhäisenä jatkukoon) ja ehkä juuri siksi ihastuin vanhoihin taloihin ja mukulakivikatuihin. Matkasin pikaiselle kolmen tunnin seikkailulle Tallinnaan Isabellan ja hänen äitinsä kanssa. Ilma oli upea ja olisimme kyllä tarvinneet pidemmän ajan maissa. Shoppaileminen jäi lyhyeksi, mutta vanhassa kaupungissa aikaa kului ja olisi kulunut enemmänkin, jos laiva ei olisi odottanut.

Oli ihanaa olla meren äärellä. Tallinna oli virkistävä kokemus maisemineen ja hintoineen, sillä 2,50€ maksava kahden pallon jäätelö oli puhdasta onnea. Löysin myös kynttilän syksylle, hups! Tämä ei varmasti jäänyt viimeiseksi reissuksi Tallinnaan, mutta sain hieman esimakua ja raikasta meri-ilmaa.

6/23/2016

TREE-PII PARTY FOR 2

Ystävyyksien vuosipäiviä vain satelee.. Toissapäivänä eli tiistaina 21. kesäkuuta juhlittiin rakkaan ystäväni Julun kanssa yhdessä koettua viittä vuotta! Viisi vuotta meidän ensimmäisestä tapaamisesta Harry Potter -elokuvan lippujonossa tuli täyteen ja mä järjestin yllätyksen meidän takapihalle.
Mainitsin mun 2016 SUMMER BUCKETLIST -postauksessa kuinka halusin tehdä tree-piin, eli inkkarien tiipii -majan, joka tehdään puun alle puun oksia apuna käyttäen. Tehty! Ei tosin puun alle vaan käytin meidän terassilla olevaa kuivaustankoa oksan sijasta, ja se toimi. Julu ei tiennyt mitään, joten tämä tuli yllätyksenä.
Herkuiksi valmistin watermelon bowl hedelmäsalaatin, mun tunnettuja terveellisiä chocolate chip -keksejä ja meillä oli Brooklynn Cafesta aivan täydelliset cupcaket. Myöhemmin illalla tehtiin vielä bagelit kunnon ruuaksi.
Asetuttiin siis mukavasti mun rakentamaan tree-piihin, syötiin ja kuunneltiin nostalgisia biisejä, katsottiin joitakin videoita joille viime vuosina on naurettu sekä videoita vuoden takaiselta Taylor keikalta. Amsterdamia ja tuota ihanaa keikkaa tuli niin ikävä. Throwback fiiliksiä siitä voi katsoa mun uusimmalta videolta!

Loppujen lopuksi päädyttiin hakemaan patjat ja nukuttiin tuolla. Laitettiin fairy lightsit päälle, haettiin teetä ja pehmosukat sekä katottiin Frozenia peittojen keskellä. Ihan täydellistä ja ihan parasta! ❤︎

6/18/2016

AMSTERDAM BAGELS

Spontaani yökylä. Nopealla päätöksellä throwback Amsterdamin bageli lounaisiin.

Pian siitä on jo vuosi, kun upealla porukalla (minä, Julu, Sanna, Emmy ja Eve) kävin Amsterdamissa ja Taylor Swiftin keikan lisäksi mieleeni kyseisestä kaupungista jäivät ne talot, kanaalit, tuhannet ja miljoonat polkupyörät sekä totta kai bagelit. Parina päivinä nautimme myöhäiseksi aamupalaksi/lounaaksi Bagels&Beans nimisessä paikassa aivan älyttömän hyvät bagelit, joita me muistellaan yhä vesikielellä. Julun kanssa pidettiin sitten tiistaina extemporesti yökylä ja päätettiin, että nyt tehdään amsterdamin bagelit.

Stockalta haimme valmiit bagel -leivät ja ruokakaupasta tuorejuustoa, vuohenjuustoa, tomaatteja, lehtisalaattia, pestoa ja avokadoa, joista kyhäsimme lähes amsterdamin bageleiden kanssa kamppailevat omat bagelit. Harmiteltiin, kun Suomessa tämä bagel -kulttuuri ei ole mikään iso juttu.. Amsterdamissa on ihan all about the bagels. ❤︎

Oottekos te kokeilleet bageleita missään? Kokeilkaapa kokkailla kotona, jos ette.. Hyvä idea vaikka lounaaksi!

6/14/2016

SUMMER SAILOR OUTFIT

paita: forever21 | hame: h&m | kengät: seppälä | hattu: ?

Kun pari viikkoa sitten, hieman ennen koulujen loppua aurinko vielä helli Helsingin katuja ja oli oikeasti lämmintä ja kesäistä, kävin Isabellan kanssa lounaalla ja sitten kuvailemassa Punavuoressa. Halusin kuvia uudesta lemppariasustani! Tilasin FOREVER21:sta toukokuun alussa aivan ihanan off-shoulder paidan, jota pääsin vihdoin käyttämään. Täydellisesti se sopi yhteen vuonna 2014 löydetyn mustan H&M hameen kanssa. Rakastan korkeavyötäröisiä kaikkea sekä raitoja, joten tämä asu todella on yksi mun suosikeista. Kaiken kruunasi neljä vuotta sitten Espanjan pikkukojuista ostettu hattu, joka on omien hellepäivien ehdoton must-have. Toivon lämpöisempiä kelejä, jotta tätä asua pääsisi esittelemään useamminkin.. Tuleeko teille merimiesfiilikset tuon paidan raidoista? ☀︎

Mitäs te tykkäätte? En ole aikaisemmin tehnyt tällaisia postauksia, mutta kiva kokeilla uutta!

6/12/2016

BESTIES & DONUTS

Eilinen oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan ihana päivä. Juhlin erään parhaan ystäväni, Isabellan, kanssa ensimmäistä ystävyyden vuosipäiväämme (eng. friendsaversary) picnicillä ja ehkä taustalla oli hieman sitäkin, että myös molemmille Kallion lukioon hyväksymisestä tuli vuosi täyteen.
Päivä oli YouTube videoiden kuvaamista, herkkuja, haleja ja onnen kyyneleitä. 
Ei ollut shortsikeli, mutta toteutimme picnicin silti. Silti oli yllättävän lämmintä ja pakkasimme varmuudeksi viltit laukkuihin. Valmistelimme syötäviksi ihanat toastit, pb&apple tikkuja, hedelmävartaita ja jälkkäriksi tuulihattuja sekä edellisenä iltana Arnoldsista noutamamme donitsit. Emme tarvinneet Izzyn kanssa mitään isoja bileitä. Parasta oli vain hengailla yhdessä, tanssia hölmösti auringossa, hätistellä lokkeja ja haukata palat donitseista. Kuten aina.
En uskonut löytäväni lukiosta niin läheisiä ystäviä, kuin esimerkiksi ystäväni Julu, Emmy tai Eve ovat. Yllätyin huomatessani elokuussa 2015 kuinka tärkeäksi matematiikan tunnilla vieressäni istuva Isabella muuttui. Ei mennyt kauaa, kun tajusin löytäneeni yhden parhaista ystävistäni.
Kiitos Izzy kuluneesta 365 päivästä. Onneksi on vielä tuhansia lisää edessä.

6/09/2016

5 YEARS OF TAYLOR SWIFT



Vähän yli kuukausi sitten pohdin kuluneita viittä vuotta. Palasin ajatuksissani 11-vuotiaan Vilman arkeen ja siihen, mitä nämä vuodet 11-vuotiaan sekä 16-vuotiaan Vilman välillä ovat olleet. Ala-aste ja yläaste ovat hujahtaneet ohi. On ollut ihastusta, ystäviä, itkuisia iltoja, naurun täyttämiä öitä. Ihan hurjasti kaikkea. Tajusin muuttuneeni ja kasvaani ihan mielettömästi. On kuitenkin yksi asia, joka ei ole muuttunut tipan vertaa. Rakkauteni Taylor Swiftiin.

En tarkkaan tiedä sitä tarkkaa Taylorin-fanitus -vuosipäivän päivämäärää,  mutta muistan sen olleen huhtikuun lopun aikoihin ja jostakin syystä 28. huhtikuuta on painunut kallooni. Sen lasken mun Swiftie vuosipäiväksi. About kuukausi sitten se päivä tuli taas ja tunsin oloni nostalgiseksi. En oikein osannut ajatella kunnolla. Tuntui hullulta, että Taylor on ollut elämässäni niin kauan, mutta toisaalta.. tuntuu, että siitä olisi paljon enemmän kuin viisi vuotta.

Mä löysin Taylorin, kun olin viidennellä luokalla. Se oli mun osalta kurjaa aikaa, koska olin kiusattu. Ei se ollut mulle uutta, mutta olin tosi epävarma ja yksinäinen. Onneksi eksyin etsimään erästä biisiä YouTubesta. Päädyin kuuntelemaan Tayloria. Biisit siitä, kuinka media kohteli häntä ja tarinat, joita hän kertoi haastatteluissa ja lehtijutuissa, kuinka häntä itseäänkin kiusattiin koulussa.. Ne auttoivat mua. Tiedän, klassinen kiusaamistarina, mutta en mä itse tilannettani valinnut. En kuitenkaan nyt muuttaisi mitään. Kaikki tapahtuu jostakin syystä.

Vietin lähes kaiken vapaa-aikani katsoen Taylorin haastatteluja, esiintymisiä ja musiikkivideoita. Täytin seinäni lattiasta kattoon julisteilla ja kuvilla. Mun nykyinen englannin aksenttinikin on peruja Taylorilta kaikkien haastattelujen katsomisen jälkeen! Mä oon ominut tosi paljon eleitä ja asioita Taylorin käytöksestä, ja se on ihan mielettömän jännää. Vasta viime vuosina olen itsekin huomannut sen. Mä en kuitenkaan ihmettele miksi. Taylor on ollut mun elämässä juuri nämä teinivuodet, jolloin oon pohtinut kuka oon ja mitä haluan. Taylorista on tullut tosi tärkeä osa mua. Useat muistavatkin mut Taylorista. When you think Taylor Swift, I hope you think of me. 

Mulle tämä 5 vuoden milestone merkitsee paljon. Uskomatonta, miten joku ihminen (jota et edes tavallaan tunne) voi vaikuttaa suhun ja sun vointiisi vaikkei se sun luona olisikaan. Jokaiseen hetkeen olen löytänyt jotakin Taylorilta oli se hetki sitten hyvä tai huono. Oli se sitten biisi, keikalla sanotut rohkaisevat sanat tai hassunhauska haastattelu. Kun on tuntunut, että maailma on epäreiluin ja tyhmin paikka.. Aina on voinut kääntää radion kovempaa. Muut olivat mun Taylor -fanituksen alusta alkaen sitä mieltä, että tämä on joku fanituskausi. No, nyt ne ihmiset tietävät ettei ollut.

Yllä oleva video on yksi ensimmäisistä Taylorin esiintymisistä mitä katsoin YouTubesta. Nostalgia on 6/5! Toi on vieläkin ehkä mun suosikkini vaikka kahden keikan esiintymisetkin olen livenä ulkomailla nähnyt. ❤︎
PS. Pisteet mun perheelle, koska olette kestäneet tätä. Mä en tiedä miten, mutta olette ja kestätte jatkossakin. Osaatte varmaan kaikki biisit yhtä hyvin ulkoa kuin minä..

6/06/2016

2016 SUMMER BUCKETLIST


☀︎ Rakenna tree-pii: eli intiaanien tiipii, mutta puun alle / puuta apuna käyttäen.
☀︎ Vietä ilta nuotion äärellä: kesäilta nuotiolla grillaten ja tarinoita kertoen on pakko toteuttaa.
☀︎ Ui meressä: ... useammin kuin viime kesänä! Ja pitää käydä myös veneilemässä.
☀︎ Ota paljon kuvia: ystävistä, ruuasta, auringonlaskuista, itsestä, koirista.. kaikesta.
☀︎ Hanki ne kuuluisat rusketusrajat: jos vaikka onnistuisin. Palamatta.


☀︎ Vieraile Mangnumilla Ylioppilastalolla: makuhermojen hemmottelu ja esteettiset instakuvat taattu.
☀︎ Maista 3 uutta Ben&Jerry's makua: pakko avartaa makumaailmaa, kun aina maistelen niitä vanhoja tuttuja.
☀︎ Hanki uudet juoksukengät: tämän isi jo mulle lupasikin, joten pitäisi saada aikaiseksi.
☀︎ Matkusta Ruotsiin: kiitos veljeni hyvän pelaamisen lätkässä, voitettiin lahjakortti Siljalle.
☀︎ Matkusta Viroon: päiväristeily yhden parhaan ystäväni Izzyn kanssa jo odottaakin!


☀︎ Tee hedelmäsalaatti vesimelonin sisään: tämä on ollut unelma JO KAUAN.
☀︎ Leivo macarons -leivoksia: nyt vihdoin on aikaa kokeilla tätä ihan rauhassa.
☀︎ Järjestä picnic: niitä ei voi olla liikaa, joten näitä tulee järjestettyä varmasti useampi.
☀︎ Toimi juhlien emäntänä: tämä tapahtuu heinäkuussa, kun veljeni pääsee ripille.


☀︎ Lue 10 uutta kirjaa: tiedän jo mitkä ovat kirjalistalla seuraavina.
☀︎ Kuvaa paljon kesäisiä videoita: mulla on jo suunnitelmissa monta.
☀︎ Vietä päivä keskustassa äidin kanssa: kahvit kauppatorilla ja kävelyä keskustassa.
☀︎ Kasvata juoksumatkoja: nyt sujuu kymppi, mutta kesän lopussa toivottavasti kaksitoista.
☀︎ Pidä pyjamapäivä: sellainen päivä, ettei tarvitse tehdä mitään ja voisi vain olla.


☀︎ Katso tv-sarjoja: sadepäivien varalle on New Girl, Frendit, Scream, Gossip Girl..
☀︎ Ota kuvia auringonkukkapellolla: varmaan enemmän elokuun juttu, mutta kuitenkin.
☀︎ Valvo auringon nousuu: toki seuraavana päivänä väsyttää, mutta sen arvoista.
☀︎ Syö banaanipannukakkuja aamupalaksi ainakin 100 kertaa: koska ne on parhaita.
☀︎ Kerää marjoja pakkaseen talveksi: kiitän itseäni talvella, kun teen tämän.


☀︎ Seikkaile kaupungilla: olisi hauska hypätä ratikkaan, laittaa silmät kiinni ja päätyä jonnekkin.
☀︎ Treenaa: vaikka on kesä, haluan jatkaa baletissa, pilateksessa ja juoksemisessa kehittymistä.
☀︎ Mökkeile: rakastan meidän mökkiä ja yritän ehtiä sinne aina kuin vain mahdollista.
☀︎ Käy Suomenlinnassa: viime vuonna huonot säät eivät tätä sallineet, joten tänä vuonna!
☀︎ Mene kokeilemaan Wanhojen mekkoja: pakko olla ajoissa liikkeellä!
☀︎ Nauti, naura, syö, nuku, mene, valvo, pidä hauskaa ja elä!: en halua katua mitään.

Ihanaa kesää 2016! Tältä näyttää mun bucketlist kesälle, mutta miltä näyttää sun? Kerro kommenteissa! ❤︎

6/05/2016

MITÄ OLI NAISTEN KYMPPI?


Viikko sitten osallistuin Naisten Kymppi -tapahtumaan ja toteutin pitkäaikaisen juoksu-unelmani eli juoksin kymmenen kilometriä. Tapahtuma oli loistava ja ylitin itseni ja odotukseni huimasti. Vaikkei Kymppi mikään kilpailu ollutkaan, olin ottanut itselleni tavoitteet ja olin todella kunnianhimoinen maaliin tulon suhteen. Kilpailin itseni kanssa ja voitin itseni. Nyt on aika vähän kertoa, miksi ja miten lähdin juoksemaan Naisten Kymppiä ja minkälainen tapahtuma oli tänä vuonna, kun se oli laajentunut vain sunnuntain lenkin sijaan kahden päivän tapahtumaksi sisältäen liikuntademoja ja luentoja.

Itse kuulin Naisten Kympistä ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Vuonna 2014 ystäväni Julia osallistui tapahtumaan jonkun kaverinsa kanssa. En vielä tuolloin juossut säännöllisesti, mutta aloin kiinnostua siitä entistä enemmän. Suunnittelin viime vuonna osallistuvani, mutta koska Jululle tuli este en halunnut lähteä juoksemaan yksin. En ollut varma itsestäni ja pelkäsin epäonnistumista, sillä halusin juosta koko matkan. Kunnianhimoni ei suonut kävelyaskelia. Kymppi jäi juoksematta vaikka yhä lenkkejä juoksin. Päätin kuitenkin osallistuvani vuonna 2016 vaikka mikä olisi. No.. Tämän vuoden tammikuussa ilmoitettiin äidin kanssa minut mukaan ja aloin juoksemaan uudestaan helmikuun lopussa. Treenasin koko kevään ja viime viikolla osallistuin Kymppiin ystäväni Helmin kanssa, sillä Julu ei päässyt näytöksensä takia mukaan tänäkään vuonna.


Naisten Kymppi järjestettiin tänä vuonna Kansalaistorilla, Musiikkitalon takana, ja tapahtuma oli kaksi päiväinen.

Lauantai 28. toukokuuta oli luentojen ja liikuntademojen päivä, ja menimme aamupäivästä jo Helmin kanssa kiertelemään tapahtuma-aluetta. Alueella oli telttoja, joista saattoi ostaa hyvillä alennuksilla Intersportin tai Luhdan tuotteita, tutustua erilaisiin proteiinipatukoihin, meditaatiomatkoihin, kuntoklubeihin ja vaikka mihin. Tuli kyllä maistettua montaa välipala- ja protskupatukkaa, voitettua omena Apetitin kojusta ja unelmoitua Asicsin treenivaatteista Intersportin teltalla. Osallistuttiin pariin luentoonkin ja kokeiltiin joogaa liikuntademoista. Muihin liikuntademoihin emme osallistuneet. Kaikki kuitenkin näyttivät tehokkailta ja hauskoilta treeneiltä! Minua ja Helmiä kiinnostivat enemmän luennot. Urheilijan ravitsemuksesta ja yleisesti stressinhallinnasta kertovat luennot olivat meidän mieleemme. Niistä oli oikeasti hyötyä ja uutta ajateltavaa.

Hain myös oman juoksupaitani ja osallistujarannekkeeni lauantaina, sillä tiesin sunnuntain olevan ruuhkainen. Monet eivät tulleet lauantain tapahtumapäivään ollenkaan. Sunnuntaina varsinainen lenkki vasta juostiinkin. Meillä oli siis hyvin tilaa tutustua kaikkiin maistiaisiin ja hyviin tarjouksiin!


Sunnuntai 29. toukokuuta oli perinteiseen tapaan Naisten Kympin varsinainen lenkkipäivä. Tulimme kahdeltatoista tapahtuma-alueelle, hieman kiertelimme taas ympäriinsä ja menimme hyvin ajoissa lähtövalmiuksiin, jotta emme jäisi alun lenkkiruuhkaan. Alunperin oma suunnitelmani oli juosta "Hölkkääjät" -ryhmässä (eli lähtöryhmistä kolmanneksi lähtevä), mutta Helmi houkutteli minut yhtä aikaisempaan ryhmään eli "Juoksijoihin". Olin treenannut ahkerasti koko kevään ja tiesin nipistäväni 10 kilometriä tuntiin ja Juoksijoiden ryhmän oli tarkoitus juosta lenkki noin tunnissa. (Hölkkääjät juoksivat lenkin noin puolessatoista tunnissa!) Helmi tuntui luottavan muhun ja sain siitä lisää itsevarmuutta, joten päätin 20 minuuttia ennen lähtöä vaihtaa ryhmää. Vähän hermostutti, mutta luotin itseeni.

Juoksijat -ryhmä lähti liikkeelle kello 13:05 ja juoksin lenkin tasan tunnissa. Lenkki ei tuntunut tappavalta tai älyttömän pitkältä, vaikka esimerkiksi 5-7 kilometrin pisteet tuntuivat menevän ohi todella hitaasti. Matka oli tosiaan merkitty lapuilla, josta näki missä vaiheessa oltiin menossa. 5 kilometrin kyltin näkeminen tuntui tosi hienolta. Missään vaiheessa en ajatellut todella lopettavani vaikka joskus siinä 6 kilometrin kohdalla (pientä ylämäkeä juostessani) ajattelin, että mitä jos ottaisin pari kävelyaskelta. En ottanut. Onneksi en. Koko matka taittui juosten. Viimeisen kilometrin pätkä (eli Töölönlahden ranta) näytti 9 kilometrin lapun kohdalla tosi lyhyeltä ja kaikki motivaatio palasi siinä kohtaan. Tunsin olevani ihan täynnä energiaa ja viimeinen kilometri meni vähän liiankin nopealla vauhdilla.. Isäni odotti lähellä maaliviivaa ja hänkin sanoi, että suorastaa lensin hänen ohitseen.

Kuva Instagramistani, kun pääsin maaliin.
Maalissa olo oli kuin voittajalla. Pompin innoissani ja energiaa löytyi jostakin takataskusta. Olisin halunnut juosta lisää. Olin tosi ylpeä saavutuksestani jai itsestäni. 10 kilometriä tunnissa?! Helmi jäi yhdessä vaiheessa vähän taakseni ja lähes itkimme onnesta molemmat, kun hänkin tuli pari minuuttia jälkeeni maaliin.

Saimme heti maaliin päästyämme Apetitin salaatit ja Naisten Kympin lahjakassit kätösiimme, ja menimme tapahtuma-alueelle syömään ja palautumaan. Vähän kyllä tärisytti sekä lenkin takia että fiilisten. Selvittelimme samalla kadonneen narikkalapun takia miten saisimme tavaramme narikka-alueelta. Odotimme, venyttelimme ja söimme, kun muut hakivat tavaroitaan, jotta löytäisimme laukkumme helpommin. Pakko kiittää älyttömän hyvästä asiakaspalvelusta narikkahenkilökuntaa! Emme muistaneet laukun numeroa ja kun narikan henkilökunnalla oli aikaa, he etsivät kangaskassiamme ja löysivätkin sen. Tosi ystävällisiä ja hienoja asiakaspalvelijoita jokainen!

Tapahtuma oli todella hyvin järjestetty kaikkine liikuntademoineen, luentoineen päivineen. Lenkki ja sen lähdöt oli porrastettu älyttömän hyvin ja oma kokemukseni oli positiivinen. Ehdottomasti olen lähdössä ensi vuonna uudestaan! Unelmoin myös puolimaratonin juoksemisesta, sillä kuten kaikessa, myös juoksemisessa nälkä kasvaa syödessä.. Haluan nyt kasvattaa matkaa ja vahvistaa jalkojani. 

Naisten Kymppi on tosi hyvä tapa tutustua juoksutapahtumiin ja aloittaa juokseminen, jos halua tähdätä johonkin tavoitteeseen. Suosittelen ehdottomasti lähtemään ensi vuonna mukaan oli sitten juoksija tai kävelijä. Ette pety!