6/09/2016

5 YEARS OF TAYLOR SWIFT



Vähän yli kuukausi sitten pohdin kuluneita viittä vuotta. Palasin ajatuksissani 11-vuotiaan Vilman arkeen ja siihen, mitä nämä vuodet 11-vuotiaan sekä 16-vuotiaan Vilman välillä ovat olleet. Ala-aste ja yläaste ovat hujahtaneet ohi. On ollut ihastusta, ystäviä, itkuisia iltoja, naurun täyttämiä öitä. Ihan hurjasti kaikkea. Tajusin muuttuneeni ja kasvaani ihan mielettömästi. On kuitenkin yksi asia, joka ei ole muuttunut tipan vertaa. Rakkauteni Taylor Swiftiin.

En tarkkaan tiedä sitä tarkkaa Taylorin-fanitus -vuosipäivän päivämäärää,  mutta muistan sen olleen huhtikuun lopun aikoihin ja jostakin syystä 28. huhtikuuta on painunut kallooni. Sen lasken mun Swiftie vuosipäiväksi. About kuukausi sitten se päivä tuli taas ja tunsin oloni nostalgiseksi. En oikein osannut ajatella kunnolla. Tuntui hullulta, että Taylor on ollut elämässäni niin kauan, mutta toisaalta.. tuntuu, että siitä olisi paljon enemmän kuin viisi vuotta.

Mä löysin Taylorin, kun olin viidennellä luokalla. Se oli mun osalta kurjaa aikaa, koska olin kiusattu. Ei se ollut mulle uutta, mutta olin tosi epävarma ja yksinäinen. Onneksi eksyin etsimään erästä biisiä YouTubesta. Päädyin kuuntelemaan Tayloria. Biisit siitä, kuinka media kohteli häntä ja tarinat, joita hän kertoi haastatteluissa ja lehtijutuissa, kuinka häntä itseäänkin kiusattiin koulussa.. Ne auttoivat mua. Tiedän, klassinen kiusaamistarina, mutta en mä itse tilannettani valinnut. En kuitenkaan nyt muuttaisi mitään. Kaikki tapahtuu jostakin syystä.

Vietin lähes kaiken vapaa-aikani katsoen Taylorin haastatteluja, esiintymisiä ja musiikkivideoita. Täytin seinäni lattiasta kattoon julisteilla ja kuvilla. Mun nykyinen englannin aksenttinikin on peruja Taylorilta kaikkien haastattelujen katsomisen jälkeen! Mä oon ominut tosi paljon eleitä ja asioita Taylorin käytöksestä, ja se on ihan mielettömän jännää. Vasta viime vuosina olen itsekin huomannut sen. Mä en kuitenkaan ihmettele miksi. Taylor on ollut mun elämässä juuri nämä teinivuodet, jolloin oon pohtinut kuka oon ja mitä haluan. Taylorista on tullut tosi tärkeä osa mua. Useat muistavatkin mut Taylorista. When you think Taylor Swift, I hope you think of me. 

Mulle tämä 5 vuoden milestone merkitsee paljon. Uskomatonta, miten joku ihminen (jota et edes tavallaan tunne) voi vaikuttaa suhun ja sun vointiisi vaikkei se sun luona olisikaan. Jokaiseen hetkeen olen löytänyt jotakin Taylorilta oli se hetki sitten hyvä tai huono. Oli se sitten biisi, keikalla sanotut rohkaisevat sanat tai hassunhauska haastattelu. Kun on tuntunut, että maailma on epäreiluin ja tyhmin paikka.. Aina on voinut kääntää radion kovempaa. Muut olivat mun Taylor -fanituksen alusta alkaen sitä mieltä, että tämä on joku fanituskausi. No, nyt ne ihmiset tietävät ettei ollut.

Yllä oleva video on yksi ensimmäisistä Taylorin esiintymisistä mitä katsoin YouTubesta. Nostalgia on 6/5! Toi on vieläkin ehkä mun suosikkini vaikka kahden keikan esiintymisetkin olen livenä ulkomailla nähnyt. ❤︎
PS. Pisteet mun perheelle, koska olette kestäneet tätä. Mä en tiedä miten, mutta olette ja kestätte jatkossakin. Osaatte varmaan kaikki biisit yhtä hyvin ulkoa kuin minä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti