1989

Tähän ei riitä sanat. Ostakaa toi albumi, kuunnelkaa se, kuunnelkaa sanat, tanssikaa niiden biisien tahtiin. En tiennyt, että oon tarvinnu jotain näin uutta ja odottamattoman erilaista, mutta mä tarvitsin ja oon ihan sanaton tästä albumista. Juoksin tänään Lexykauppa Äx:ään niin kovaa kuin vaan ratikasta pääsin ja kädet tärisi ja ääni väris, kun kysyin onko mun varaus voimassa ja kortti vapis kädessä, kun maksoin sen ja olin onnellisin ikinä. Hypin pitkin Helsingin kaduilla gasellihyppyjä. Kuuntelin albumin kannesta kanteen yksin mun omassa huoneessa enkä tehny muuta. Se oli täydellistä. 1989 on jotain niin ihmeellistä ja parasta. Taylor, et tälläkään kertaa epäonnistunut. Et varmaan ikinä epäonnistu tällasten asioiden kanssa. ♥